UUTISET

Kauklahti-seuran muistutus Lasihytin asemakaavaehdotuksesta

Kauklahti-seura on tehnyt saaduista havainnoista muistutuksen koskien Kauklahden keskeisen aluen, asemaympäristön, asemakaava-ehdotusta.

Saaja Espoon kaupunki, Kaupunkisuunnittelukeskus, PL43
02070 Espoon Kaupunki, kirjaamo@espoo.fi
Kauklahti-seura ry:n muistutus asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta Lasihytti, 522400

Kauklahti-seura ry, Köklaxgillet rf pitää edelleen Suur-Kauklahden alueen rakennetun ympäristön kehittämistä myönteisenä ja tärkeänä asiana alueen väestömäärän kasvaessa erittäin voimakkaasti, suhteellisesti eniten Espoossa.
Kehittämisessä on kuitenkin huomioitava alueen ainutlaatuiset ja merkittävät ominaispiirteet sekä kulttuuriympäristö- ja luontoarvot. Kauklahti halutaan edelleen pitää viihtyisänä, elävänä ja turvallisena kylänä, johon on hyvät liikenneyhteydet, riittävät julkiset palvelut ja upea luonto –
ei uutta asemaslummia Espooseen pimeine kujineen korkeiden talojen katveessa!

Kauklahti-seuran mielestä kaava tulee palauttaa valmisteluun, koska
- Kaavaesitys on kaupunkikuvallisesti ja massoittelultaan liian suuri ja korkea. Se luo suljetun tai vain puoliavoimen maisema-alueen jokilaaksoon, joka on kuitenkin maakunnallisesti merkittävä maisema-alue. Kauklahden keskeinen kyläalue on perinteisesti ollut matalaa rakentamista ja sitä noudatettiin myös merkittävän uudisrakentamisen aikana asuntomessualueella 2006.
o Lähiympäristösuunnitelmassa tulee esille, että ’Lasihytin alueen pitkä kulttuurihistoria muodostaa alueen identiteetin perustan yhdessä jokiluonnon kanssa’. Tämä tarkoittaa, että tavoitteena tulee olla asukaslähtöinen asuinalue lähellä asemaa - avoin maisema jokilaaksoon, ei rakentamista alle 50 metrin päähän joen rannasta kumpaankaan suuntaan,
sekä kylämäinen, enimmillään 4-kerroksinen rakentaminen, joka on toteutettu pääosin puuverhoilluin taloin.
o Revellin suunnittelemat, suojellut kaarihallit esitetään purettavaksi niiden kunnon vuoksi. Rakennusperinnettä voisi ko. kohdassa kuitenkin kunnioittaa ns. revellimäisellä uudisrakentamisella, hallien katon kaarimuoto esim. talojen ikkunoihin tai kattoon.

- Suur-Kauklahden (Kanta-Kauklahti, Espoonkartano, Kurttila, Vanttila) asukasmäärän kasvu on ollut 2000-luvulla suurempaa kuin annetut väestöennusteet ja siten rakentamisen (asunnot ja palvelut) tarvetta on arvioitava uudelleen koko suur-alueen mittakaavassa. Suur-Kauklahti siis kasvaa ilman mittavia kaava-aluemuutoksiakin.
o selvityksissä ei ole huomioitu esim. Espoonkartanon alueen rakentamista suur-alueen väestönkehitykseen.
o nykyinen väestöennuste suur-alueen väestölle on v. 2030 vain 13 800, kun vuoden 2021 alussa suur-alueella asui jo yli 11 600 asukasta.
Palveluselvityksessä tulee esille suurempi väestönkasvu. Tällöin tarve julkisten palveluiden tiloille (mm. kouluille, liikuntapalveluille ja sote-palveluille) ko. kaava-alueelle on suuri.

- Kaava-alue on merkittävän iso, n. 50 ha. Sen sijoittuminen (uuden) maakuntakaavan taajamatoimintojen kehittämisalueelle, jossa
kulkee myös viheryhteyskäytävätarve,
maakunnallisesti merkittävä maisema-alue eli koko Espoonjokilaakso sekä
RKY-kohteena Kauklahden asema
vaativat alueellista kokonaistarkastelua. Eli kaava-alueen eteläpuolinen Vantinkulman alue (etenkin Hyttimestarintien lähialue) ja Kauklahdenväylän mahdollinen laajennus on otettava mukaan tarkasteluun.
o esityksessä on jätetty huomiotta koko Espoonjokilaakson kuuluminen maakunnallisesti merkittävään maisema-alueeseen, jolloin maisema tulisi jättää avoimeksi joen kohdalla koko joen varren matkalta.
o kaava-alueen sivuitse kulkevan suuren tien, Kauklahdenväylän asemakaavamuutos on vireillä vielä kuluvana vuonna 2021. Siinä kaupungin tavoitteena on muuttaa Kauklahdenväylä kaduksi, jolloin jatkossa sitä on mahdollista leventää. Kadun leventäminen ja sen vaikutukset kasvavilla liikennemäärillä (mm. melu) tulee ottaa huomioon jo nyt.

- Alueen maaperä on erittäin vaikeasti rakennettavaa ja pilaantunutta sekä alue sijaitsee melualueella. Asiaan liittyvissä selvityksissä on puutteita.
o maaperä on savea lähes kokonaan ja soveltuu erittäin vaikeasti tai vaikeasti rakennettavaksi. Tämän lisäksi maaperä muuttuu rakennettaessa myrkylliseksi sulfaattimailla, minkä lisäksi alueen teollisuustonteilla esiintyy myrkkyjäämiä. Valumavedet ja tulvat ovat tällöin Espoonjoen puhtauden uhkana.
o selvityksissä vanhoilta teollisuustonteilta on tehty myrkkymittauksia hyvin rajallisesti. Alueen historiataustan vuoksi tutkimukset tulisivat olla laajempia alueellisesti.
o meluselvitys osoittaa alueen olevan kokonaan melualuetta ja melu lisääntyy tulevaisuudessa kaupunkiradan myötä. Meluselvityksessä ei ole huomioitu tavaraliikenteen meluvaikutuksia ollenkaan, vaikka radalla säilyy tavaraliikenne ESO-radasta (Espoo-Salo-oikorata) huolimatta.
o alueen erityisen ja herkän luonnon vuoksi on laadittava kattavat suunnitelmat ja Espoonjokilaakson viheryhteysalue on oltava laajempi.

- Liikenteen toimivuussuunnitelma pitää mallintaa uudestaan, sillä HSLn bussiliikenne uudistuu jo alkavana vuonna 2022. Mallinnukseen on sisällytettävä todennäköinen todellinen tilanne liikenneterminaalin ollessa valmiina.

- Selvityksissä varjoanalyysit ovat vaillinaiset, eivätkä ne anna oikeaa kuvaa suunniteltujen korkeiden talojen varjovaikutuksista radan pohjoispuolen olemassa olevalle asutukselle. Ns. talomuurin rakentamisella nykyasutuksen etelä- ja länsiauringon eteen on paitsi maisema- ja valovaikutuksia niin myös taloudellista merkitystä ko. asunnoille.

- Julkisten palveluiden puuttuminen kaava-esityksestä yhtä päiväkotia lukuun ottamatta on keskustatoimintojen alueelle riittämätön ratkaisu. Alueelle tulee suunnitella tiloja julkisille palveluille mm. kouluille, liikuntapalveluille ja sote-palveluille.

- Jo OAS-vaiheessa kauklahtelaiset esittivät toiveita kaava-alueella
1. torille (toimivampi (suurempi) kuin nykyinen Klippinki -niminen torin alue),
2.kouluille, 3.asukastiloille.
Tiloja mietittiin tulevaisuuden tarpeen mukaisesti siten, että koulu ja asukastila voisivat olla monimuototiloja, muotoutuen tarpeiden mukaisiksi.

- OAS-vaiheessa kauklahtelaisissa herätti ihmetystäi kaavaan merkitty melontakeskus. Onko järkevää rakentaa melontakeskus Kauklahden kosken yläpuolelle, koska koski on kunnostettu ja meritaimen nousee siihen ja itse Espoonjoki on nyt kunnostuksesta huolimatta kuivina kesinä vähävetinen ja melontaan silloin sopimaton.
Kauklahtelaiset ovat ennemminkin toivoneet mm. kuntoportaita, ulkokuntoilulaitteita ja Espoon Rantaraitin ulottamista vihdoin Kauklahteen.

Kauklahti-seura pitää myös tärkeänä, että kaavan valmistelussa huolehditaan seuraavien asioiden huomioimisesta
- Alueen viheralueiden riittävyydestä ja järkevästä sijoittelusta:
o Viheralueiden tulee olla suurempia ja rantaraitin liittyminen Espoonlahden rannasta Espoonjokivartta pitkin Kauklahteen on varmistettava.
o Viheralueista alueen suurin puisto Kauklahdenväylän vieressä on toimimaton suuren melun ja huonon ilmanlaadun vuoksi.

- Alueelle tulee saada kunnollinen tori-alue, jossa on pysäköintipaikkoja vieressä ja se on aidosti käytettävä keskeisellä paikalla aseman lähellä.
RKY-kohde Kauklahden aseman konseptoinnissa esitetty torialue (kuva) on minimalistinen ja käyttökelpoisuus huono laiturialueen läheisyyden ja pyöräliikenteen (pyöräparkit) vuoksi. .

- Kaupalliset palvelut-selvitys

o kivijalkaliikkeiden jatkumo Kauppamäen jatkeena radan eteläpuolelle ei toteudu, jos liiketiloja on asuinrakennusten maantasakerroksissa vain muutamia.
o julkisille palveluille soveltuvia tiloja tulee suunnitella rakennuksiin – palvelukonseptit muuttuvat ja esim. kaupungin osto-palveluiden tai palvelusetelikäytännön myöstä voisi Kauklahdessa olla esim. neuvola- tai lääkäri-/hammaslääkäri-palveluita, joten niille soveltuvia tiloja tulee olla tarjolla.

- Radan alikulkujen pitää olla turvallisia ja käytettäviä. Korkeuserot pohjoispuolelle rataa on ratkaistava jo suunnitteluvaiheessa ja talvikunnossapito ratkaistava.

- Liityntäpysäköinnistä pitää huolehtia myös rakennusaikana. Polkupyörien sijoittaminen liikennepysäkkien lähelle/ varrelle tulee olla turvallista (sijainti).

- Yleisten parkkipaikkojen lkm/ asuinkerrostalo on suunnitelmissa alle 2, mikä on erittäin vähän.


Espoossa 30.11.2021


Kauklahti-seura ry – Köklaxgillet rf
info@kauklahti.fi

Juha Hatakka, puheenjohtaja Heli Halava, varapuheenjohtaja