TAPAHTUMAKALENTERI

Feed
13.08.2022
Elokuun puistokirppis Palttinan nurmella
Seuraa tiedotustamme.   Lisää
22.08.2022
-
28.08.2022
Espoo 50 vuotta kaupunkina - tapahtumia
Linkki koko vuoden ohjelmaan Espoon sivuilla https://www.espoo.fi/fi/inspiroidu-espoo-50-vuotta-kaupunkina-ohjelmistosta    Lisää
24.09.2022
KAUKLAHTI-päivä 2022
Lisätietoja tulossa...   Lisää


 

UUTISET


Takaisin yleiskatsaukseen

01.02.2022

Halmeen leipomo on Kauklahden helmi

Artikkeli on alunperin julkiastu Kauklahden Kylälehdessä 2021

Halmeen leipomo on Kauklahden helmi

Vuosi oli 1899 ja Turussa leipuriksi kisällikirjalla valmistunut 22-vuotias Emil Halme oli Kauklahdessa. Nuori mies oli myöhästynyt Amerikan laivasta Naantalissa ja matkasi nyt Helsinkiin päin. Mutta Emil päättikin jäädä tänne. Kauklahdessahan oli jo teollisuutta, tiilitehtaita ja rataakin alettiin juuri rakentaa, siis paljon työläisiä, jotka tarvitsivat ruokaa ja juomaa. Hyvä kauppapaikka siis.
Vaikka leipä leivottiin tuohon aikaan yleensä kotona, niin työläiset eivät niin ehtineet tehdä, joten tuoreelle leivälle on kysyntää tillitehdas- ja ratatyöläisten joukossa. Emil Halme sai vuokrattua Kurttilan puolelta ns. Hakalan talon, jossa aloitti leipomotoiminnan 1.11.1899. Leipomon päätuotteina oli alkuaikoina ruis- ja vehnäleipä.
Perimätiedon mukaan Emil sai ensimmäisen jauhopussinsa lainaksi laukkuryssältä ja sittemmin Emil osoittautui itse oikeaksi kauppamieheksi, sillä leivän lisäksi hän myi mm. polttopuita, lahnoja, suolasilakkaa sekä vielä osti ja viljeli peltomaita palstoittaen ne sekä myöhemmin myyden ne.
Jo vuonna 1901 Emil oli valmis vuokraamaan ison maa-alueen eli nykyisen Halmeen kiinteistön tontin ja rakentamaan sille uuden puurakennuksen, johon sijoittuivat niin leipomo, kauppa kuin varasto ja asuntokin. Rakennus on edelleen asuinkäytössä alkuperäisellä paikallaan. Myöhemmin Emil osti tontin itselleen, sillä paikka oli erinomainen, koska tontti sijaitsi vanhan Kuninkaantien varrella, joka vei mm. tiilitehtaille ja myöhemmin asemallekin.
Kohtalo toi turkulaisen Emilin Kauklahteen ja hän löysi hyvän kauppapaikan lisäksi puolison ruotsinkielisestä kauklahtelaistytöstä, Fanny Sjömanista ja pari avioitui asuen leipomorakennuksen yläkerrassa.
Perheeseen syntyi neljä poikaa, jotka jatkoivat leipomoyrityksessä ainakin osin.
Halmeen leipomo jatkoi kasvuaan, kun Emil rakennutti vuonna 1928 valmistuneen tiilitalon eli nykyisen leipomo-kahvilan rakennuksen. Sijoitus oli mittava ja sitä varten Emilin piti ottaa paljon lainaa ja myydä maapalstojaan ja samalla investoitiin myös Saksasta asti hankittavaan tiiliuuniin. Nykyäänkin Halmeen leivän herkullinen maku syntyy juuri tiiliuunin tasaisessa lämmössä. Uuni on vieläkin käytössä ja se on ollut yhtäjaksoisesti lämpimänä aina vuodesta1952 lähtien.
Aluksi Halmeen leipomotuotteita kuljetettiin asiakkaille ja kauppoihin hevoskärryillä. Kotiinkuljetusmahdollisuus on yhä edelleenkin, joskin suuremmilla hevosvoimilla. Halmeelle ensimmäinen auto, T-Ford, ostettiin vuonna 1927. Nuori Olle Halme kävi ajokoulun Porvoossa ja alkoi kuljettamaan Halmeen leipomotuotteita päivisin. Lauantai-iltana auto muuttui kuitenkin taksiksi, kun siihen laitettiin penkit. Nykyisin Halmeella on kunnostettu A-Ford vuosimallia 1929 ja sillä ajetaan mm. erilaisissa tapahtumissa ilahduttamassa kauklahtelaisia.
Halmeen leipomo toimi läpi sota-aikojenkin keskittyen silloin ruokaleivän leipomiseen. Toki toiminta oli hiljaista, kun raaka-aineista oli pulaa ja kaikki neljä Emilin poikaa olivat sodassa. Pommitusten aikana kahvilan kellari toimi kauklahtelaisten pommisuojana, jossa oltiin aina VPKlta saatavaan vaara ohi –merkkiin saakka.
Pula-aikana leivottiin toki kakkujakin, mutta vain tilauksesta ja asiakkaan itse tuomista aineksista! Kakkuun tarvittiin 250 gr sokeria,300 gr jauhoja, 250 gr margariinia ja kuusi munaa, mikä oli paljon elintarvikesäännöstelyn aikana.
Kiinteistön laajentaminen jatkui, kun vuonna 1969 uusi rakennusosa levittäytyi katua alaspäin ja vuonna 1987 rakennukset vihdoin yhdistettiin ja kiinteistö sai nykymuotonsa.
Tiilirakennuksen leipomon pääovi oli alun alkaen talon kulmassa. Muutoinkin vuosikymmenten saatossa muutoksia on tapahtunut paljon. Yläkerran asunnot ovat muuntuneet ja alun perin yläkerrassa sijainneesta kahvilasta on tullut välillä seurakuntasali jne.
Koko Halmeen kiinteistökokonaisuudessa on ollut vuoden 1928 jälkeen toimintaa seuraavanlaisilla yrityksillä/ yrittäjillä: leipomo, kahvila, parturi, kampaamo, kosmetologi, hammaslääkäri, apteekki, kelloseppä, osteopaatti, rakennusliike, ruokakauppa, pankki, lastentarha, isännöintiyritys, seurakuntakoti, radio- ja pyöräliike, kuntosali.
Halmeen leipomo on kiinteä osa Kauklahden arkea ja juhlaa. Kaikenlaista on yli 120-vuotiseen taipaleeseen mahtunut. Vuonna 1997 Halmeen leipomo pääsi Guinnesin ennätysten kirjaan, kun siellä leivottiin maailman suurin reikäleipä.
Leivän halkaisija oli puolitoista metriä. Taikina painoi 150 kiloa ja sen paistoaika oli kahdeksan ja puoli tuntia. Leipä myytiin paloina ja saadut rahat, 17 300 markkaa, lahjoitettiin Suomen Punaiselle Ristille.
Emil Halme sai Espoolta kunnianosoituksen vuonna 2004, kun tieosuus kiinteistön yläpuolella nimettiin perustajan mukaan – nykyisin Oy Emil Halme Ab:n postiosoite on helppo muistaa, Emil Halmeen tie 1.
Halmeella on ollut historiansa aikana kahvilatoimintaa monissa paikoissa, mutta ensimmäinen jauholeipomo (=tuotteet tehdään alusta saakka itse) Halmeen kiinteistön ulkopuolelle avattiin vasta vuonna 2019, kun uuden K-supermarket Lasihytin tiloihin tuli Halmeen toimipiste. Siellä viimeiset tuotteet otetaan uunista ulos n. klo 19, kun taas perinteinen leipomo-kahvila Kauppamäellä sulkee arkisin klo 18.
Usein, kun keskustelee erilaisten ihmisten kanssa ja puheenaiheeksi nousee Kauklahti, tulee huudahdus ’Halmeen leipomo!’, ’kermamunkki!’ tai ’ruisleipä!’ Tämä kuvastaa hyvin yrityksen ja sen tuotteiden merkitystä ihmisille. Aisteja hyväilevät asiat tuovat lämpimät muistot mieliimme.
Kauklahti, Köklax - se on rata, jokilaakso, kartanot ja kaiken kruununa Halmeen leipomo, Kauklahden Helmi!

Tiesitkö, että
-Halmeen reseptikirjan ensimmäinen resepti on sitruunakakku
-nykyisin suosituin makea leivonnainen on iso possumunkki ja leivistä sambasämpylä.
- Halmeen leipomossa käytetään nykyisin 110 000 kanamunaa ja 280 000 kg jauhoa vuosittain.
-Halmeen katolla on 50 kpl aurinkopaneeleja sähköä tuottamassa
-uunit lämmitettiin aluksi koivuhaloilla, sitten öljyllä ja tulevaisuudessa mahdollisesti kaasulla.
-Halmeella on nykyisin 50 työntekijää kahdessa toimipisteessään
***
Lähteet:
1. Häro, Erkki
Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema
Espoon kaupunginmuseo 1991, toinen painos
Hangon kirjapaino Oy 1991
2. Lindell, Marja-Liisa
Kauklahti, kotikylämme
Reprotali Oy, Helsinki 2008
3. Mehlem, Christian
Inte av bröd allena…
Halmeen leipomo 90 vuotta
Multiprint, Helsingfors 1989
https://www.emilhalme.fi/
4.Oy Emil Halme Ab
haastattelut
Keinänen Tuula,
Åsten Stefan



Takaisin yleiskatsaukseen


KauklahdenKukka
KauklahdenKukka
Kampaamo-Parturi Mia Fagerström
Kampaamo-Parturi Mia Fagerström
Terveyskauppa ULPUKKA
Terveyskauppa ULPUKKA
Eläinlääkäriasema Alfapet, os. Hansatie 26
Eläinlääkäriasema Alfapet, os. Hansatie 26
Kauneushoitola Beauty Gemma
Kauneushoitola Beauty Gemma
Kauklahden Hammasläääkärit
Kauklahden Hammasläääkärit
Ihohoitola Ilona
Ihohoitola Ilona
ValgieLoitsu -korut ja käsityöt
ValgieLoitsu -korut ja käsityöt
Lihakauppa Orden
Lihakauppa Orden
Kauklahden Eläkkeensaajat
Kauklahden Eläkkeensaajat
Eden Salonki
Eden Salonki
Leipomo-kahvila Emil Halme
Leipomo-kahvila Emil Halme
K-market kauklahti ja K-supermarket Lasihytti
K-market kauklahti ja K-supermarket Lasihytti
SaumaIloks
SaumaIloks
KuninkaantienTaiteilijat
KuninkaantienTaiteilijat